Lentokonetehtaalla työskentelevä Barry Kane joutuu lähtemään pakoon kun joku sytyttää tehtaalla tulipalon ja häntä epäillään siitä. Barryn hyvä ystävä kuolee tulipalossa. Hän yrittää löytää syylliset ja todistaa oman syyttömyytensä, mutta matkassa on mutkia koska poliisi on hänen kannoillaan. Hän myös huomaa, että tulipalon sytyttäneellä miehellä on jo uusia sabotaasiaikeita.
Elokuvan juoni on hyvin samankaltainen kuin esimerkiksi Vaarallisessa romanssissa. Miestä epäillään teosta ja hän joutuu pakosalle. Barry pakenee koko Amerikan halki kohti New Yorkia. Elokuva on puoli tuntia lyhyempi kuin "pikkuveljensä" Vaarallinen romanssi ja juuri tämän takia se ei ole aivan yhtä hyvä. Pitkä pakomatka tuntuu auttamattoman lyhyeltä alle kaksituntisessa elokuvassa. Toisaalta tässä kunnossa elokuva ei tylsistytä.
Alfred Hitchcock toimittaa jälleen ruudulle mielenkiintoisia ideoita. Kameratyöskentely on ykkösluokkaa ja varsinkin lopun vapaudenpatsas kohtaus on unohtumaton. Se kuuluisa Hitchcockin jännityselementti on kyllä jokseenkin vaisu. Vasta aivan loppuhetkillä tarrauduin mukaan tapahtumiin.
Näyttelijät ovat merkillisen pahvisia. Robert Cummingsin esittämä Barry Kane menettelee, mutta muutamat muut näyttelijät suorastaan epäonnistuvat. Esimerkiksi sokea mies tuntuu katsovan Barrya suoraan silmiin, eikä muutenkaan vaikuta erityisen näkövammaiselta. Otto Krugerin esittämän Charles Tobinin henkilön motiivit ovat hieman tylsät. Poliittiset syyt eivät oikein toimi jännityselokuvan motiivina.
Viidennen kolonnan mies on aika Hitchcockille tyypillinen pakojännäri. Se ei kuitenkaan esitä kaikkea tarvittavaa ja jää niin ollen myöhemmän samankaltaisen produktion, Vaarallisen romanssin, varjoon.
|
Ohjaus Alfred Hitchcock
Käsikirjoitus Peter Viertel
Joan Harrison
Dorothy Parker
Valmistusvuosi 1942
Kesto 108min
Ikäraja S
Arvio
|