Sasha ja Nick joutuvat New Alcatraz vankilaan. Vankilaan saapuu muuan kuolemaantuomittu joka on onnistunut piilottamaan 200 miljoonan dollarin edestä USA:n valtion kultaa. Juuri ennen teloitusta joukko rahanhimoisia rikollisia murtautuu väkivaltaisesti vankilaan. He koettavat kaapata mukaansa tuon kuoleemaantuomitun miehen, jotta pääsisivät käsiksi kultaan. Sasha ja Nick päättävät kuitenkin estää roistojen aikeet.
Lukiessasi elokuvan takakansitiivistelmää olet jo löytänyt kaiken tarpeellisen tiedon elokuvan juonesta. Turhauttava ja puuroksi muuttuva Don Michael Paulin kirjoittama sotku ei viihdytä tai kiinnosta yhtä sekuntia. Käsikirjoitukseen on ynnätty kaikki nykyelokuvan huonot puolet. Jatkuva älytön ryminä, suuret pyssyt ja välineet, idioottimaiset one linerit ja tietenkin kliseitä täynnä oleva rikollisjoukko. Tämän täytyy olla elokuvahistorian huonoin juonikokonaisuus.
Don Michael Paulin ohjaus on aivan surkea. Hän koettaa hakea elokuvaan tiettyä Commando-tyylistä tuntua. Jatkuva aseiden pauke ja typerät punch linet eivät vastaa käsitystäni mielenkiintoisesta toimintaelokuvasta. En ole koskaan pitänyt Arskan 80-luvun toimintaelokuvista (muutamaa lukuunottamatta), mutta Kuoleman sellin jälkeen tekee mieli katsoa Predatorit sun muut läpi hidastetulla kuvalla.
Vankilaan joutunut Ja Rule hyökkää vanginvartijan kimppuun ja karjuu, että lapsenikin lyövät kovempaa. Suorastaan odotin, että joku vartijoista olisi tullut hakkaamaan tämän sähköpampulla mutta näin ei käynyt. Tämä ei tuskin vastaa todellista kuvaa vankiloiden turvallisuusasteesta. Kuoleman selli pursuaa myös muita aivan käsittämättömiä kliseita. Pieni musta mies Twitch ampuu raketinheittimellä, joka potkaisee niin kovaa, että hän lentää kymmenen metriä ilman halki ja suoraan ikkunasta läpi. Mitä ihmettä? Seagal ajaa kakkarinkiä upouudella autolla ja kun hän lyö yhtäkkiä jarrut pohjaan Ja Rule lennähtää autosta ulos (ovi aukeaa itsestään) ja sinkoaa pitkän matkan suoraan läheisen auton etuikkunaan.
Paras ja viimeinen näyte näistä suorastaan hauskoista mokista. Rikollislauman johtaja tykittää H&K MP5 konepistoolillaan oikein pitkän yhdeksänmillimetrisen luotisateen kohti erästä vanginvartijaa. Puolta minuuttia myöhemmin Seagal käyttää - sairaalalaitteiston puuttessa - sähköpamppua elvyyttääkseen hänet! Purskahdin hillittömään nauruun tämän nähdessäni.
"Näyttelijät" olivat aivan mielettömän huonoja. Steven Seagal, "tuhannen ilmeen mies", vääntää puolitoista tuntia naama peruslukemilla. Mies ei pysty edes hymyilemään, saati luomaan vaikeampia tunnetiloja! Ja minkä kumman takia rap artistit luulevat osaavansa näytellä? Kaiken maailman Eminemit vielä kestän mutta kun Ja Rule hyppii ruudulla en edes yritä hakea positiivisia adjektiiveja. Muut näyttelijät ovat lähes astetta huonompia. Morris Chestnutin naurettava näyttely ja hänelle kirjoitettu älyttömän kliseinen dialogi tekevät todella huonoa jälkeä. Bonuksena Seagalin iso pää tuppaa täyttämään joka ikisen lähikuvan.
Tällä elokuvalla oli 30 miljoonan budjetti. Kun rikollisjoukkio tulee taivaalta laskuvarjoilla, kuvamateriaali on lainattu häikäilemättä elokuvista Navy SEALS ja The Rock. On vain pakko ihmetellä mihin tuo suuri rahasumma on mennyt. Toisaalta olisin nähnyt mieluummin tuon rahamäärän silppurissa kuin tällaisessa käytössä.
Kuoleman selli on kliseisin ja huonoin elokuva jonka olen koskaan nähnyt. Piste.
|
Ohjaus Don Michael Paul
Käsikirjoitus Don Michael Paul
Valmistusvuosi 2002
Kesto 98min
Ikäraja 15
Arvio
|