|
Elokuva kertoo nuoren huumeaddikti Bobbyn ja kodittoman Helenin elämästä ja rakkaudesta Sherman Squaressa, eli Piikkipuistossa. Helen jää myös koukkuun huumeisiin ja lopulta heidän addiktionsa kehittyy aina kavallukseen asti.
Paniikki piikkipuistossa perustuu realistisiin tapahtumiin, paikkoihin ja henkilöihin. Tämän takia elokuva vaikuttaa enemmän katsojaan. Tarina on itsessään aika simppeli, mutta tapahtumat elävät vahvoina katsojan mielessä vielä pitkään elokuvan näkemisen jälkeen. Paniikki Piikkipuistossa oli Jerry Schatzbergin toinen ohjaus. Hänen ensimmäinen työnsä oli "Puzzle of a Downfall Child", joka ei oikeastaan koskaan tullut tunnetuksi. Kun otetaan humioon tuo seikka, voisi jopa sanoa, että ohjaus on hieno. Schatzberg on ilmeisesti hakenut äärimmäistä realismia ja päässyt erittäin lähelle. Al Pacino on Bobby, nuori huumeaddikti ja pieni välittäjä huumebisneksessä. Pacinon roolisuoritus on hieno ja korostaa entisestään elokuvan ohjauksessa haettuja todenmukaisia piirteitä. Yhtään sen huonompi ei ole Kitty Winn. Sivuosien esittäjät antavat semmoisen perus suorituksen, josta ei jää oikeastaan mitään mieleen. Elokuvan juoni on aika mitäänsanomaton. Siinä ei ole juurikaan yllätyksiä, eikä se tarjoa mitään uutta. Loppu yllätti kuitenkin hiukan. Paniikki Piikkipuistossa on keskiverto elokuva, josta ei löydy oikeastaan muuta hienoa, kuin äärimmäinen realismi ja Pacinon ja Winnin erinomaiset suoritukset. |
Ohjaus 
|
