|
Nuori nainen rakastuu rikkaaseen leskeen, Maxim de Winteriin ja he menevät naimisiin. Pari asettuu jättimäiseen Manderlayn kartanoon, jossa Maximin palveluksessa on kokonainen joukkio palvelijoita. Rouva Winter kuitenkin huomaa, että Maxim ja varsinkin talon palvelijat tuntuvat jatkuvasti vertailevan häntä miehen edesmenneeseen Rebeccaan.
Rebecca on Hitchcockin ensimmäinen elokuva tämän Amerikan ajoilta. En ole juurikaan perehtynyt Sir Alfredin brittifilmeihin, mutta olen ymmärtänyt, että Rebecca oli askel uuteen suuntaan, kohti Hitchcockin unohtumattomimpia teoksia. Elokuva palkittiin Oscarilla, mutta Hitchcock ei kuitenkaan voittanut tätä pystiä ohjauksesta. Tässä tapauksessa tämä on sama kuin palkitsisi taulun mutta ei maalaria. Elokuvan tapahtumien yllä häälyy edesmenneen Rebeccan varjo. Hitchcock käyttää aavemaisen ilmapiirin luomiseen hyvin samanlaisia keinoja kuin yli viisitoista myöhemmin työskennellessään Vertigon parissa. Mutta koska lopullinen selitys on täysin järkevä ja luonnollinen on hassua että ilmassa roikkuu koko ajan epämiellyttävä yliluonnollinen tunnelma. Joan Fontaine ja Laurence Olivier muodostavat vastarakastuneen päähenkilöparin. Heidän yhteistyönsä on sulavaa ja sitä on mukava katsella. Judith Andersonin esittämä rouva Danvers oli hyvin mielenkiintoinen henkilö. Tämän pakonomainen kiintymys Rebeccaan ja uuden rouva Winterin jatkuva vastustaminen toimi upeasti. Tapa jolla Olivierin esittämä rouva Winter pelkäsi Danversia oli kuitenkin hieman merkillinen, sillä olihan hän talon emäntä ja Danvers hänen palvelijansa. Rebecca lähtee kunnolla liikkeelle vasta puolenvälin jälkeen. Nopeat juonenkäänteet ja yllätykset vaanivat joka kulman takana ja lopullinen ratkaisu riuhtaisee maton katsojan alta. Hitchcock johdattelee tyylikkäästi katsomon mielenkiinnon ja odotukset aivan toisaalle. Näin jokainen luulee tietävänsä mitä on tulossa, mutta nämä luulot ovatkin hyvin kaukana oikeasta. Vaikka Rebecca onkin lopulta mielenkiintoinen elokuva, se käynnistyy turhan hitaasti ja sitä olisi voinut lyhentää hiukan. Tästä työstä Hitchcockin olisi pitänyt ehdottomasti voittaa se Oscar jota hän ei lopulta koskaan saanut. |
Ohjaus 
|
