|
Chihiro on matkalla uuteen kotiinsa äitinsä ja isänsä kanssa. Hänen isänsä kokeilee oikaista metsän läpi. He päätyvät suuren rakennuksen pihaan ja menevät sisälle. Heidän astuessaan toiselta puolelta rakennusta ulos he saapuvat kummalliseen paikkaan. Isä päättelee paikan olevan vanha teemapuisto. He löytävät ravintolan, jonka pöydät notkuvat ruokia. Isä ja äiti alkavat syömään, mutta Chihiro ei tahdo. Hän tutkii paikkoja ja löytää jättimäisen vanhanaikaisen talon, jonka luona salaperäinen poika käskee häntä pakenemaan ennen pimeän tuloa. Chihiro juoksee takaisin vanhempiensa luokse ja huomaa, että nämä ovat muuttuneet sioiksi. Hänen täytyy pelastaa vanhempansa ja poistua fantasiamaailmasta apunaan vain salaperäinen nuori poika.
Hayao Miyazakin animaatioelokuvat ovat tähän asti olleet hyvin omaleimaisia. Hänen hauska toteutuksensa ja omaperäinen kädenjälkensä näkyy myös tässä tuotoksessa. Henkien kätkemän miljöö on suuri fantasiamaailma, jossa oikeastaan kaikki on mahdollista. Tämä tekee elokuvasta hyvin mielenkiintoisen seurattavan. Yleensä elokuva joko yllättää tai jännittää, tämä tekee molemmat sillä paikassa missä kaikki on mahdollista et koskaan tiedä mitä tulee tapahtumaan ja jännität sitä. Ja kun jotain tapahtuu yllätyt suuresti. Katsoin elokuvan alkuperäisversion. Inhoan yli kaiken huonosti dubattuja elokuvia, joten tämä ratkaisu oli luonnollinen. Vaikka en puheesta tajunnutkaan mitään se yleensä sopi kohtaukseen. Teknisesti ajatellen tämä animaatio ei tarjonnut ihmeemmin uutta. Mielenkiintoisesti monet taustat olivat lähes valokuvantarkkoja siinä missä hahmot olivat täysin piirretyn näköisiä. Tämä loi hauskan kontrastin hahmojen ja taustojen välille. Henkien kätkemän hahmot jaksavat piristää. Jos elokuvasta olisi otettu huumori pois dialogista ja hahmoista, se ei olisi ollut läheskään niin hyvä. Pomppivat nokikokkareet, kahdeksankätiset oliot ja isopäiset noidat jättimäisine nenineen piristävät. Elokuvan juonenkäänne toi vahvasti mieleen Leonen Huuliharppukostajan. Henkilöistä ja tapahtumista otettiin irti kaikki mahdollinen, kunnes lopuksi koko elokuvan perusidea ratkeaa ns. flashback kohtauksen aikana. Pidän todella paljon tämäntyyppisistä juoniratkaisuista. Henkien kätkemä on paras animaatio jonka muistan nähneeni. Kannattaa ehdottomasti katsoa. |
Ohjaus 
|
